Luettu

Klaus Härö

Klaus Juhani Härö (s. 31. maaliskuuta 1971 Porvoo) on suomalainen elokuvaohjaaja. Teini-ikäisenä Härö harrasti elokuvia ja tutustui Ingmar Bergmanin ja Martin Scorsesen tuotantoon. Murrosikäisenä hänen elämäänsä liittyivät oleellisesti Raamatun tutkiminen ja uskonnollisten asioiden pohdinta. Tuossa vaiheessa hän piti papin ammattia varteenotettavana uravaihtoehtona. Härö opiskeli Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella ohjauksen ja käsikirjoituksen linjalla ja valmistui taiteiden maisteriksi vuonna 1999. Opintojensa aikana ja niiden jälkeen hän on ohjannut lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia televisioon. Härön ensimmäinen lyhytelokuva Johannes 10–11 vuotta oli lastenelokuva. Hän on sen jälkeenkin työskennellyt usein lasten ja nuorten kanssa. Härön tutkintoelokuva Yölento (Nattflykt, 1999) sai lastenjuryn kunniamaininnan vuoden 2000 Berliinin elokuvajuhlilla, The Golden Cairo Awardin Kairon lastenelokuvajuhlilla 2001 sekä ensimmäisen palkinnon Argentiinan lastenelokuvafestivaaleilla 2001. Härön dokumenttielokuva Kolme toivetta (2001) palkittiin pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden Norvisionin parhaimpana dokumenttielokuvana 2001. Lisäksi se sai Suomessa Joan Harms -kunniapalkinnon ja Telvis-kunniapalkinnon 2002. Vuoden 2007 huhtikuussa Svenska kulturfonden myönsi Härölle säätiön suuren kulttuuripalkinnon (15 000 euroa). Härön ohjaaman Näkymättömän Elinan (2002) tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Tornionlaaksoon. Elokuvan pääosassa on 10-vuotias Elina, joka kohtaa vaikeuksia suomen kielen käyttöön jyrkän kielteisesti suhtautuvan opettajan alaisuudessa. Härön seuraava ohjaustyö oli sotaorpojen kohtaloa kuvaava elokuva Äideistä parhain (2005). Vuonna 2007 Härön ohjaama Uusi ihminen voitti Shanghain kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Juryn Grand Prix’n. Huhtikuussa 2010 Härö palkittiin vuoden nuorena menestyjänä. Vuonna 2012 hän sai kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Härön ohjaama Miekkailija (2015) oli ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -palkinnon saajaksi. Se valittiin myös Suomen viralliseksi Oscar-palkintoehdokkaaksi parhaan vieraskielisen elokuvan sarjassa. Elokuva voitti Yhdysvalloissa Stony Brookin elokuvajuhlilla parhaan kokoillan elokuvan palkinnon heinäkuussa 2016. Härön piti ohjata elokuva, työnimeltään Suomen kuningas, joka olisi kertonut Hessenin prinssistä Friedrich Karlista, josta piti tulla Suomen kuningas. Suomalais-saksalaiselle elokuvalle myönnettiin kesällä 2016 Elokuvasäätiön 750 000 euron tuki, mutta elokuvaprojekti keskeytettiin alkuvuodesta 2017. Häröltä tuli ensi-iltaan tammikuussa 2019 taidemaailmaan sijoittuva Tuntematon mestari -elokuva. Sen jälkeen on tarkoitus kuvata Isossa-Britanniassa My sailor, my love -niminen, budjetiltaan 8–10 miljoonan euron elokuva, jonka kuvauksien oli määrä alkaa vuonna 2019. Tämän asemesta valmistui kuitenkin vuonna 2020 suomalainen, ruotsinkielinen elokuva Livet efter döden (Elämää kuoleman jälkeen), jonka tausta on omaelämäkerrallinen: äidin kuolema. Kriitikko Arto Pajukallio on luonnehtinut Häröä pienten, heikkojen ja jotain menettäneiden kuvaajaksi. Häröä on pidetty Aki Kaurismäen hengenheimolaisena pieneen ihmiseen kohdistuvan kiinnostuksensa vuoksi, vaikka tyyleiltään he ovatkin erilaisia ohjaajia.

Known For: Directing

Birthday: 1971-03-31

Place of Birth: Porvoo, Finland

Also Known As:

Klaus Härö